keinutuoli niin
että tuvan ikkunasta näkee portille
joka päivä nainen istuu tuolissa
lattialaudat narahtelevat
pihatie pysyy tyhjänä
silloin kun toivoo jonkun tulevan
ei kukaan tule
silloin kun toivoi ettei tulisi
se tuli
sanansaattaja mustat takinliepeet liehuen
katsoi säälivästi viimeisillään esikoistaan odottavaa
otti osaa
suruko lie murtanut lapsen jo kohdussa
sotaorpona syntyi
päivän jaksoi elää
pieni ressukka
vuosikymmenet nainen on tuvan ikkunasta katsonut tietä
kuvitellut miten poika sitä astuisi
huiskuttaisi äidilleen jo portilta
niin isänsä näköinen!
hän ajattelisi
Kommentit