Säädyllinenkin nainen voi nykyään istua jalka toisen päällä, kunhan hameenhelma ei kiipeä yli polven. Tämän ja paljon muuta hyödyllistä voi lukea Lempi Torpan toimittamasta Jokaisen naisen kirjasta. Sen ensimmäinen painos ilmestyi v. 1945.

Äitini oli saanut kirjan jonkin aikakauslehden kylkiäisenä. Vaikka hän ei ollut kiinnostunut hienostorouvien käytösohjeista, niin kirja oli arvoesine. Siksi sen paikka oli kotini kirjahyllyssä niin kauan, että se perintönä kulkeutui minulle.

Muistakaa, naiset, että kampaajalla on syytä heti hoidosta sopimisen jälkeen syventyä lehteen ja antaa siten kampaajalle työrauha. Jos menette sairaskäynnille, menkää hillitysti pukeutuneena ja ilman räikeää ”sotamaalausta”. Hotellissa on muistettava, että naisen ei sovi tuoda vieraita omaan huoneeseen. Siellähän on niin intiimi paikka kuin sänky.

Ravintolassa voi tulla kinkkisiä tilanteita. Jos nainen haluaa maksaa osuutensa, hän ei saa tehdä sitä muiden nähden. Laskun maksaa aina herra, ja silloin naisen on katseltava muualle (ehkä naapuripöydän herroja). Ravintolan nurkan takana nainen voi salaa sujauttaa rahat herran kouraan.

Kotona nainen ottaa iloisena vastaan miehen, joka väsyneenä palaa töistä. Kultainen sääntö on: Ruoka saa odottaa miestä, mutta mies ei ruokaa. Miehelle ei pidä vuodattaa taloushuolia ennen ateriaa. On odotettava, että hän ehtii levätä, ja huolehdittava, etteivät lapset häiritse isää. Ruokapöydässä lapset puhuvat hillitysti ja mahdollisimman vähän.

Toki miehelläkin on velvoitteita. Hän ei saa tulla pöytään paidankaulus auki tai tukka kampaamattomana iltapäivätorkkujen jäljiltä. Hieno mies muistaa, että  ehkä vaimonkaan päivä ei ollut aivan helppo, joten on syytä hetken verran ottaa osaa hänen huoliinsa.

Tiedättekö, mitä vierailu tarkoittaa? Se suoritetaan kello 15-17 välillä ja saa kestää 15-30 minuuttia. Vierailun voi korvata lähettämällä käyntikortin. Korttien oikea lukumäärä ja taittelu on varsinaista salakieltä. Vierailuja tekevät kihlautuneet ja vastanaineet sukulaisten, läheisten tuttavien ja sulhasen esimiehen luokse.

Pitkillä, viikonlopun kestävillä vierailuilla on lähtiessä annettava rahaa palveluskunnalle. Sisäkölle pitää antaa enemmän kuin keittäjälle. Kyytimieskin on palvelurahan väärti.

Kun perheeseen syntyy lapsi, on lehdessä ilmoitettava Syntynyt terve tyttö/poika. Kirja ei neuvo, mitä tehdään sairaana syntyvän lapsen suhteen. Piilotetaan? (Onhan vieläkin väkeä, joka haluaa piilottaa kaikki vammaiset pois silmistä.)

Naisen asema helpottuu, kun on kulunut neljännesvuosisata häistä. Nimittäin hopeahääpäivänä äiti saa levätä. Silloin lapset huolehtikoot juhlista. Ja mikä parasta! Sinä päivänä vaimo saa ensimmäisen kerran sitten omien häittensä istua vierekkäin miehensä kanssa. Seuraava kerta yhtä läheiseen istumiseen koittaa jo kultahääpäivänä.

Että siitä vaan hyviä tapoja opettelemaan!