toukokuun lopussa puhkesivat kukkaan kullerot

       pohjoisen kultapallerot

              sinnikkäät Lapin kukat

(joita sukulaistäti turhaan yritti kuljettaa etelämmäksi

       istuttaa maakuntarajan väärälle puolelle

niin ikävöivät kotiinsa että

       vain hetken hehkuivat

              surkastuivat

                     kuolivat pois)

 

kevätjuhlan aikaan pienten aurinkojen meri vietti omaa juhlaa

       niityillä

              lehdoissa

                     ojien penkoilla

 

minulla uusi kukkamekko

       äidin ompelema

mekon siniset lemmikit niiasivat keltaisille kulleroille

       siististi viikattu todistus valkoisen villatakin taskussa taipui mutkalle

              sylillinen aurinkoja tanssahteli kanssani matkalla kotiin

 

minä ja kullerot

valaisimme koko huoneen

       ojensin äidille ensin kimpun

              ja sitten hieman rypistyneen todistuksen

                     jossa luki käytös kymmenen