hän tuudittaa koiraa rintaansa vasten

                          heijaa puolelta toiselle

          asettelee hellästi sängylle

                              tassut kuonon alle

minä olen sanonut ettei sänkyyn saa nousta!

etusormi pystyssä toruu

                  nappisilmät katsovat anovasti

       ei Tessaa voi pois ajaa

ikinä ei mielestä mene päivä

               kun veivät Tessan

                          vetosivat eläimen parhaaseen

    joka päivä hän oli sen pihalle päästänyt

                                        vahtinut portailta että teki tarpeensa

                   miten huonojalkainen koiran perässä juoksisi

tätä sanovat kodiksi

               ei tämä sellainen ole kuin oma koti

                            onneksi Tessan antoivat takaisin

hoitajatkin niin uteliaita

               kyselevät kaikenlaista

                        miten yö meni?

                                        onko vatsa toiminut?

     ei hän niille vastaa

                Tessalle kertoo

vaikka kuuntelevat ne vieressä

Tessan turkki on kuin silkkiä

      ja luppakorvat

joskus

      hyvin syvällä sisimmässään

                hän aavistaa:

                      ei se oikeasti ole hänen Tessansa

hullu ajatus

      menee hetkessä ohi