Kaiken hän muistaa

 

pihakoivujen huminan tuulessa

     saunan tuoksun lauantai-illassa

          askelten painaumat aitan porraspuussa

 

pellavapäisen pojan helisevän naurun hän muistaa

kun isä valjastaa hevosen ja nostaa ajolaudalle viereensä

 

heilimöivän viljapellon

     viikatteen suihkeen

          talkooväen hikiset otsat heinätöissä

 

pommikoneiden äänet

     liekkien loimotuksen

          kodin raunioiden nokiset hirret

ne kaikki hän muistaa

 

uuden alun

     ja uskon tulevaisuuteen

 

kaiken hän muistaa

     vain eilinen kateissa.