oja
sulamisvesistä raskaana
virtaa onnellisena kuin oikea joki
räntälätyt läiskivät veteen
irvistäen kevään odotukselle
ojan penkalla yksinäinen leskenlehti
viluisena ravistaa
alastonta vartaloaan
myötätuntoni sisko
sanon ja taitan polun varrelta varvun
näen paisuneet silmut
jotka haistelevat kevättä
sisälläni helähtää tiuku
muistan
kuinka toin hänelle hiirenkorvaisen koivunoksan ja
kuinka hän ilahtui kesästä jota ei koskaan tullut
Kommentit